Työelämän nopea murros koskettaa meitä jokaista. Työnteon irtautuessa totutuista rakenteista, ajasta ja paikasta, täytyy myös johtamisen ja työhyvinvoinnin mittaamisen muuttua. Syyskuussa järjestetyissä Antellin aamiaisseminaareissa asiantuntijat johdattivat osallistujat pohtimaan työelämän muutoksia. Aamun aikana kotimaisista raaka-aineista valmistetun runsaan brunssin äärellä syntyi uusia oivalluksia – ei valmiita vastauksia.
Määrätietoisesti virran mukana
Helsingissä ja Espoossa järjestetyt aamiaisseminaarit saivat vauhdikkaan aloituksen, kun Demos Helsingin tulevaisuudentutkija Aleksi Neuvonen haastoi läsnäolijat vaihtamaan ajatuksia keskenään. Mikä on suurin työelämässä tapahtunut muutos viimeisen 10 vuoden aikana? Entä minkä uskot olevat suurin muutos seuraavan 10 vuoden sisällä? Entuudestaan tuntemattoman vieruskaverin kanssa käyty lyhyt ajatustenvaihto siivitti heti päivän teemaan, ja keskustelulle avoin ilmapiiri oli valmis.
Tulevaisuudentutkija Neuvonen syventyi työelämän murroksen taustalla vaikuttaviin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten digitalisaatioon ja globalisaatioon. Tutkijan objektiivinen näkökulma aiheeseen säilytti keskustelun pohdiskelevan neutraalina uhkakuvien maalailun sijaan. Muutoksen ollessa vääjäämätön, on käsillä mahdollisuus vastata siihen uusilla johtamisen ja työnteon tavoilla.
Työelämän murroksen ollessa nopeaa, Neuvonen kehottikin kokeilemaan uusia mahdollisuuksia ja kulkemaan määrätietoisesti virran mukana. Teknologialla parannetaan organisaation kyvykkyyttä. Esimerkiksi digitaaliset alustat palveluiden etsimiseen ja tarjoamiseen ovat mullistaneet perinteisen organisaatiorakenteen. Asiantuntijatyö ja tekijä voivat löytää toisensa jopa maapallon vastakkaisilta mantereilta, sillä verkostot ja tulonlähteet eivät enää tunne perinteisiä maantieteellisiä rajoja.
Työhyvinvoinnin johtaminen murroksen alla
Neuvonen muistutti Suomessa olevan yhä enemmän ihmisiä, jotka elävät 100-vuotiaiksi, vaikka digitalisaation ja työelämän murroksen yhteydessä keskusteluun nostetaan tyypillisesti vain nuorempi sukupolvi. On totta, että yrittäjyys ja yrittäjämäinen ajattelu yleistyvät etenkin nuoremman, työelämään siirtymässä olevan sukupolven kohdalla. Tämä tulee tulevaisuudessa näkymään etenkin työnkuvien ja tulonlähteiden muutoksina.
Antellin henkilöstö- ja hyvinvointijohtaja Riitta Anttila osoitti puheenvuorossaan murroksen koskettavan kaikkia työelämässä olevia, ei pelkästään työelämään tulevia uusia sukupolvia. Esimiehen tehtävä muuttuu enemmän ja enemmän työtehtävien, työsuoritusten ja muuttuvan maailman yhteensovittamiseksi. Kun murrosta ei voi hidastaa, pitää käydä rohkeasti sitä kohti.
Työhyvinvoinnin johtamisen merkityksellisyys näkyi seminaariyleisöstä kumpuavana keskusteluna. Etenkin työhyvinvoinnin laatutekijät kiinnostivat yleisöä. Usein työhyvinvointia mitataan asteikolla, josta lasketaan kaikkien kysymysten keskiarvo työhyvinvointi-indeksiksi. Kuitenkin kyselyyn voi sisältyä työhyvinvoinnin eri laatutekijöitä, joita pitäisi tarkastella erillään. Työhyvinvointia tulee johtaa nämä erilaiset laatutekijät huomioiden. Yksiulotteisen työhyvinvoinnin johtamisen aika on ohi.
Aamiaisseminaarit saivat kiitosta keskustelevasta ilmapiiristä ja asiantuntevista puheenvuoroista, jotka vastasivat tarpeeseen keskustella työelämän murroksesta. Tilaisuus ei tarjonnut valmiita ratkaisuita, vaan keinoja pohdinnan jatkamiseen kunkin organisaation sisällä. Koska myös työnteon rytmi on murroksen alla, sai jokainen mukaansa vielä eväspussin loppupäivän työtä tauottamaan sekä käsiteltyjen aiheiden sulatteluun.