Arjen muuttuessa yhä hektisemmäksi myös ruokailutottumukset ovat muuttuneet. Yhä useammin valloilla oleva ”eletään hetkessä” -asenne johtaa siihen, ettei säännöllinen ruokailu enää mahdu osaksi päivän suunnitelmia. Tutkimusten mukaan tämä ilmiö näkyy etenkin nuorten, alle 40-vuotiaiden henkilöiden keskuudessa.
Tätä ruokailun säännöllisyyden rikkoutumista kutsutaan ”välipalaistumiseksi” ja ilmiö kasvaa ja yleistyy kaiken aikaa.
Kiirettä ja unohtuneita lounaita
Perinteisten oppien mukaan ruokaostokset tulisi suunnitella siten, että kotitalous ruokailee päivän ostoksilla ainakin kolme päivää kerralla. Tänä päivänä tällainen suunnitelmallisuus on kuitenkin vähäisempää ja etenkin ostavat kaupasta juuri sitä, mitä kyseisenä päivänä tarvitsevat. Koska ruokailua ei ole suunniteltu pidemmälle aikajaksolle, nälkä pääsee usein yllättämään ja se tyydytetään pikaisilla välipaloilla.
Henkilöstöravintolassa sama ilmiö näkyy lounaskulttuurin muutoksessa. Yhä useammin työntekijöillä ei ole sitä tuttua ja turvallista kiinteää työpistettä ja töitä tehdään myös paljon etänä. Näillä on väistämättä suuri vaikutus siihen, ettei perinteinen lounastaminen henkilöstöravintolassa tai ylipäänsä säännöllisen ruokailurytmin ylläpitäminen ole joka päivä itsestäänselvyys. Etäpäivinä välipalaistuminen on vielä todennäköisempää, sillä kunnon lounaan valmistaminen vain itseään varten voi tuntua liian työläältä.
Vahva merkki välipalaistumisen ja ruokailun epäsäännöllisyyden yleistymisestä ovat myös ravintolakulttuurissa näkyneet muutokset – uusia ravintoloista kotiin toimittavia ruokapalveluja ilmestyy markkinoille kaiken aikaa. Tämä näkyy vahvimmin pääkaupunkiseudulla, jossa Foodoran ja Woltin kaltaiset ruokakuljetuspalvelut ovat yleistyneet.
Erilaisia vaihtoehtoja perinteiselle lounaalle
Lounaalla on kuitenkin edelleen hyvin tärkeä rooli työntekijöiden arjessa. Ilman ruuasta saatavia ravinto- ja hivenaineita työntekijöiden jokapäiväinen jaksaminen hiipuu. Lounas on myös sosiaalinen tapahtuma, joka virkistää ja katkaisee tehokkaasti kiireisen työpäivän.
Vastuullinen henkilöstöravintola ottaa tämän muutoksen ruokailutottumuksissa ja lounaskulttuurissa huomioon toimintaansa suunnitellessa. Yksi vaihtoehto on laajentaa tarjontaa tarjoamalla helppoja, mukaan napattavia lounasvaihtoehtoja – esimerkiksi bageleita, pitaleipiä ja muita välipalatuotteita kiireisille työntekijöidelle.
Mukana työntekijän arjessa
Paitsi mukaan otettavaa välipalaa, henkilöstöravintola voi tarjota myös tuotteita kotiin vietäväksi työpäivän päätteeksi. Tällä tapaa kiireiset perheelliset tai vaikka etäpäivää suunnittelevat työntekijät saavat varmistettua, että nälän iskiessä kotona on saatavilla välipalan sijaan oikeaa ruokaa kunnon ravintoarvoilla.
Hyvä henkilöstöravintola ottaa huomioon asiakkaidensa kaikki tarpeet muuttuvan työn ja arjen ympärillä. Terveellinen ruoka on yksi terveyden peruspilareista ja tarjoamalla houkuttelevaa ruokaa henkilöstöravintola voi auttaa myös työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Haluatko lisätietoja?
Lataa oppaamme Miten yrityksesi voisi hyötyä henkilöstöravintolasta? saadaksesi lisätietoja henkilöstöravintolan tuomista hyödyistä sekä työnantajalle että työntekijälle.