Ruoan hyvä maku, monipuolisuus ja vaihtelevuus virkistävät sekä kehoa että mieltä. Terveellinen ravitsemus on kokonaisuus, johon vaikuttavat jokapäiväiset valintamme pitkällä aikavälillä. Elimistö tarvitsee riittävästi suojaravintoaineita ja sopivasti energiaa pysyäkseen terveenä ja toimintakykyisenä.
Sillä mitä, milloin ja miten paljon päivän aikana syö, on tutkitusti vaikutusta päivän aikaiseen vireystilaan sekä työtehoon. Työteho ja vireystila yhdessä tekevät työpäivästä joko onnistuneen ja tehokkaan tai väsähtäneen ja tehottoman.
Ravinnon lisäksi työssä jaksamiseen sekä työntekijöiden hyvinvointiin vaikuttavat toki oleellisesti myös monet muut asiat, kuten liikunta ja riittävä lepo. Tässä artikkelissa keskitymme kuitenkin tuomaan esille lounasruokailun vaikutuksia päivittäiseen työvireeseen.
Toimistotyöläisen ruokapäivä (Talentum Pro, 2015) -kirjan kirjoittajien Henna Rannikon ja Reijo Laatikaisen mukaan hyvinvointi ja jaksaminen ovat syömisen, liikunnan ja riittävän levon summa – kun laittaa näistä yhden kuntoon, on helpompi laittaa myös muut osa-alueet kuntoon.
Henkilöstöravintola työpaikalla tukee terveellistä ruokailua
Säännöllinen ateriarytmi ja terveellinen lautasmalli ovat lähes jokaiselle itsestään selviä, mutta helposti arjen kiireessä unohtuvia asioita. Hyvällä työpaikkaruoalla onkin suuri merkitys ravitsemusopillisesti oikean ruokailutavan omaksumisessa. Tutkimusten mukaan henkilöstöravintolassa ruokailevat syövät keskimääräistä enemmän esimerkiksi kasviksia ja kalaa.
Työssäkäyvistä suomalaisista kahdella kolmesta on mahdollisuus käyttää henkilöstöravintolaa lounaan nauttimiseen. Kuitenkin vain noin joka kolmas syö lounaan henkilöstöravintolassa ja suunnilleen saman kokoinen joukko syö omia eväitä. Loput käyvät lounaalla muualla, sinnittelevät jopa koko päivän ilman ruokaa tai haukkaavat nopeasti jotain pientä, usein epäterveellistä välipalaa.
Työnantajan kannattaa huolehtia siitä, että työntekijöillä on mahdollisuus ravitsemuksellisesti laadukkaan lounaan nauttimiseen työaikana. Terveellisen ruokailun järjestäminen on yksi konkreettisimmista keinoista osoittaa työntekijöiden hyvinvoinnista välittämistä. Henkilöstöravintola voidaan nähdä eräänlaisena työsuhde-etuna, joka voi tuoda kaivattua kilpailuetua osaavaa henkilökuntaa rekrytoitaessa.
Ruoan laatu ja määrä vaikuttavat vireyteen
Vaikka henkilöstöravintoloissa ruokailevat syövät keskimääräistä terveellisemmin, ovat Rannikon ja Laatikaisen mukaan suomalaiset työpaikkalounaat tällä hetkellä kaukana ihanteista. Moni mättää lautaselleen yksinkertaisesti liikaa ruokaa työn rasittavuuteen nähden. On selvää, että toimistotyö ei vie yhtä paljon energiaa kuin raskas fyysinen työ. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö isoja annoksia voisi syödä. Kyllä voi, kunhan annoksen koostaa oikein.
Oikeanlainen lounasruoka parantaa vireystilaa ja lisää työtehoa. Liian suuren aterian syöminen lounaalla heikentää kuitenkin tarkkaavaisuutta. Samoin käy, jos lounaan jättää kokonaan väliin. Myös ruoan sisällöllä on vaikutusta. Runsaasti hiilihydraatteja ja vain vähän proteiineja sisältävä ateria heikentää vireystilaa ja alkaa helposti unettamaan. Myös runsaasti rasvaa sisältävällä aterialla on vireystilaa heikentävä vaikutus.
Jopa sillä, missä järjestyksessä ruoat syö, on vaikutusta verensokerikäyrän jyrkkyyteen. Tasaisimpana käyrä pysyy, kun syö ensin salaatin, sitten proteeiinipitoinsen pääruoan ja vasta lopuksi hiilihydraattipitoisen ruoan.
Lounasruokailulla on vireystilan säätelyn lisäksi myös muita tärkeitä tehtäviä. Lounas onkin yksi päivän tärkeimmistä aterioista. Siitä tulisi saada noin 30 prosenttia päivittäisistä ravintoaineista. Lounasruoan laatuun kannattaa siis kiinnittää huomioita. Tärkeiden ravintoaineiden turvaaminen onnistuu parhaiten tunnettua lautasmallia mukaillen – puolet kasviksia ja salaattia, neljännes proteiinia ja neljännes pastaa, riisiä, perunaa tai muuta viljavalmistetta.
Myös lounasruoasta saatavien kaloreiden määrää kannattaa miettiä. Liian suuret annokset lounaalla voivat pitkällä aikavälillä johtaa painonnousuun. Painonhallinnan kannalta on tärkeää, että arjen rutiinit ovat kunnossa. Jos lounaalla syö terveellisesti, on kolmasosa päivästä jo hanskassa.
Säännöllinen ateriarytmi tukee tehokasta aivotyöskentelyä
ja auttaa painonhallinnassa
Työtehon kannalta on tärkeää, että verensokeri pysyy jatkuvasti tasaisena. Suositusten mukaan päivän aikana tulisi syödä noin 3-4 tunnin välein. On kuitenkin yksilöllistä, miten nopeasti verensokeri heittelehtii, jonka vuoksi kellon tuijottaminen ei välttämättä ole se paras tapa. Olennaista on syödä ennen kuin nälkä yltyy liian kovaksi. Tämä tarkoittaa monelle ravitsevan aamupalan, lounaan ja päivällisen lisäksi myös terveellisiä välipaloja sekä iltapalaa.
Säännöllinen ateriarytmi auttaa myös painonhallinnassa. Lounaan korvaaminen pienillä välipaloilla johtaa helposti siihen, että nälkä yltyy liian kovaksi, jolloin viimeistään illalla tulee ahmittua liikaa. Iltanapostelulla on vaikutusta paitsi ruokavalion, myös unen laatun, sillä hyvän unen reseptiin kuuluu ensimmäisenä osana hyvä verensokerin hallinta.
Haluatko lisätietoja?
Lataa maksuton oppaamme Miten yrityksesi voisi hyötyä henkilöstöravintolasta?, jossa käymme läpi henkilöstöravintolan tuomia etuja sekä yritykselle että työntekijöille.